VIERASKYNÄ, Juha Pirkkamaa, Biolaitosyhdistys: ”Kierrätysravinteiden markkinassa iso rahapotti”

VIERASKYNÄ, Juha Pirkkamaa, Biolaitosyhdistys: ”Kierrätysravinteiden markkinassa iso rahapotti”

kesäkuu 13, 2019

Kierrätysravinteiden markkinassa iso rahapotti

”Kierrätyslannoitevalmisteiden markkinaosuus on laskelmieni mukaan tällä hetkellä vasta noin 5–10 prosenttia kaikista käytetyistä lannoitteista. Jos maatilojen lanta otetaan huomioon, kierrätysravinteiden osuus on noin 30 prosenttia. Hyvinkin paljon on siis vielä tekemistä tällä saralla. Jäte- ja sivutuotevirrat voisi kääntää vielä enemmän kuluerästä rahapotiksi, sillä viljelijät ja viherrakentajat etsivät uusia vaihtoehtoja maan ja kasvien ravitsemukseen.
Kierrätysmateriaaleista tuotetuilla lannoitteilla lisätään maahan humusta, parannetaan maaperän biologista aktiivisuutta ja maan hiilensidontakykyä sekä vähennetään eroosioherkkyyttä.

Jäte- ja sivutuotevirtojen tuotteistamiseen liittyviä innovaatioita on paljon, mutta kaupallisia tuotteita toistaiseksi vielä vähän. Ratkaisujen tulee olla ekonomisesti kestäviä, jotta ne pääsevät hyvään lentoon. Lisäksi tuotteistamiseen kaivataan ihmisiä, jotka pystyvät hahmottamaan kokonaisuuden ja näkemään liiketoiminnan mahdollisuudet markkinalähtöisesti eli todellisten asiakastarpeiden näkökulmasta. Kokonaisratkaisujen tuottamisessa on tärkeää se, että jäte- ja sivutuotevirrat löytyvät ja niille on kysyntää. Myös tuotantolaitoksen optimointi on tärkeää. Esimerkiksi biokaasulaitoksia voitaisiin rakentaa nykyistä enemmän, sillä varsinkin liikennebiokaasulla on hyvät markkinat ja biokaasulaitosten toinen tuoteryhmä on mädätteistä tuotetut kierrätyslannoitevalmisteet.

Kierrätyslannoitevalmisteiden ja uusiutuvan energian tuotanto kasvavat rinnakkain

Aiemmin etsittiin ratkaisuja jätteiden, kuten biojätteiden ja teollisuuden jätevirtojen, käsittelyyn säädösten mukaisesti. Jätehuoltonäkökulma on tietysti tärkeä edelleen, sillä tulovirta yrityksille on koostunut porttimaksuista. Viime vuosina rinnalle on tullut yhä enemmän myös markkinalähtöinen näkökulma, koska jätteistä ja biomassoista tuotetulla sekä uusiutuvalla energialla eli biokaasulla että kierrätyslannoitteilla on kasvava kysyntä. Kuvaan on siis tullut uusia ajureita.

Lainsäädännön tunteminen tärkeää bisneksessä

Ympäristö- ja kierrätysalan lainsäädännön tunteminen on alalla erityisen tärkeää, jos haluaa olla bisneksessä mukana. Ylipäätään, ympäristöliiketoiminta on alun alkaen rakentunut säädösten rinnalla.

Haasteena on se, että toimijat alalla ovat kovin erilaisia: kunnalliset, valtiolliset ja yksityiset. Näissä päätöksenteko on erilainen, samoin nopeus ja erilaisten sovellusten käyttöönotto. Pitää olla kyky toimia erilaisten asiakkaiden kanssa heidän lähtökohdistaan.

Loppukäyttäjät pitää huomioida paremmin

Loppukäyttäjälähtöisyyttä tarvitaan huomattavasti nykyistä enemmän ja sanoisin, että tässä voimme edetä hyvinkin nopeasti lähivuosina, vaikka teknologioissa onkin vielä kehitettävää. Koko vastaanottajien kenttää ei voi saada kerralla haltuun, mutta esimerkiksi maatalouden ja viherrakentajien puolelta löytyy kohderyhmiä, joiden tarpeisiin voisi kehittää ensi alkuun ratkaisuja. Maatalouden ongelmana on edelleen heikko kannattavuus. Viljelijät ovat kyllä
kokeilunhaluisia ja ymmärtävät maan kasvukunnon merkityksen, mutta heidät pitää pystyä vakuuttamaan hyödyillä, kuten lannoitteiden tuotantovaikutuksella. Maataloudessa on viime vuosikymmenet totuttu käyttämään pitkälle kehitettyjä, moniravinteisia ja rakeistettuja lannoitteita. Vaaditaan aikaa ja työtä, että myös kierrätyslannoitteet saadaan entistä käyttäjäystävällisemmiksi. Loppukäyttäjä eli viljelijä seuraa myös niiden hintaa tarkkaan.

Jätteet ovat arvokkaita raaka-aineita

Aiemmin, vielä 5–10 vuotta sitten puhuttiin useista materiaaleista jäte-liitteellä. Kiertotalouden kehittymisen myötä myös jätteitä ja sivutuotevirtoja tuottavat ja käsittelevät toimijat ovat alkaneet puhua mieluummin kierrätettävistä materiaalivirroista ja raaka-aineista. Toisen jäte on toiselle raaka-aine. Siten jatkossa lannoitetuotteista on odotettavissa myös enemmän tuloja pelkkien käsittelymaksujen lisäksi. Ruokavirasto ylläpitää listaa tyyppinimellä hyväksytyistä lannoitevalmisteista. Materiaalien statuksen muutosta yksittäinen toimija voi omille jäte-tai sivutuotevirroilleen hakea EU-tason hyväksynnällä. Näin on viimeisen 5 vuoden aikana esimerkiksi Metsä Fibre tehnyt lukuisille tuotteille.”

Juha Pirkkamaa

Juha Pirkkamaa on työskennellyt Biolaitosyhdistyksen toiminnanjohtajana ja 1.7.2019 alkaen kierrätyslannoitevalmisteiden laatujärjestelmää kehittävän Lara laaturavinne -hankkeen projektipäällikkönä Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:ssä

 

LUE MYÖS: Laatujärjestelmä kierrätyslannoitevalmisteille tulossa

Arkisto

© Kiertokasvu, Ruthon Group | Produced by Jooli & Preoni & HR Graphics

Kiertokasvu Ruthon Group