BLOGI Johanna Boberg, Kiertokasvu: Kierrätyslannoitemarkkinan kehitystyö jatkuu, minun on aika jatkaa matkaa

BLOGI Johanna Boberg, Kiertokasvu: Kierrätyslannoitemarkkinan kehitystyö jatkuu, minun on aika jatkaa matkaa

15 syyskuun, 2021

Vajaan kahden vuoden työrupeamani Kiertokasvulla on ollut kiehtovaa aikaa. Siihen on kuulunut laadunhallinta- ja tuotepäällikköpalvelujen tuottamista asiakasyrityksille ja monipuolisia kierrätyslannoitevalmisteiden tutkimus ja tuotekehityshankkeita. 

Orgaanisen ja ravinteikkaan aineksen suljetun kierron tavoittelu ja hyötykäyttö lannoitevalmisteina on erittäin tärkeä ja paljon panostusta vaativa tutkimus- ja tuotekehityskohde. Tarvitaan vielä paljon työtä, että saadaan kierrätyslannoitteiden arvostus, laatu ja käytettävyys sille tasolle, että asiakkailla on halua maksaa tuotannosta aiheutuneita kuluja. Muutamia hyviä kaupallisia tuotteita onkin jo markkinoilla ja kompostien käyttö kasvualustoissa on jo yleistä. Vielä on kuitenkin jäljellä paljon raaka-aineita, joista tuotteiden kehittäminen on kesken. 

Eläintuotannon keskittyminen tiheiksi keskittymiksi tuo oman haasteensa, kun lantaa ravinteineen syntyy liian paljon paikalliseen käyttöön ja ilman jatkojalostusta sen kuljettaminen kauemmas ei kannata. Keskittymät toisaalta tuovat mahdollisuuden myös keskitetyn jatkojalostuskäsittelyn kehittämiselle, mikä voi parantaa toiminnan kannattavuutta yksittäisten investointien koskiessa suurempia materiaalimassoja. 

Kierrätysraaka-aineet tuovat toimintaan omia laadullisia haasteitaan, joista ei kaikkia vielä edes olla ymmärretty. Haasteista huolimatta kierrätysraaka-aineiden hyötykäyttö tulisi maksimoida yhteiskunnassamme jo nyt. Hyötykäytön turvallisuuteen tulee panostaa tutkimuksella ja tarvittavalla toimintatapojen kehittämisellä. Orgaaninen aines ja ravinteet on saatava tehokkaasti kiertoon. 

Kun kiertotaloudessa on tärkeää saada orgaaninen aines ja ravinteet mahdollisimman suljettuun kiertoon, on selvää, että kierrosta ei voida jättää pois jätettä, joka syntyy ravintokasvien ja muiden elintarvikkeiden tuotannon suurimmasta kuluttajasta ihmisestä. Pelkkä eläinten lannan ja ruokajätteiden palauttaminen kiertoon jättää kokonaisuuden kauas suljetusta kierrosta.  Jätevesiliete on saatava mukaan hyötykäytön piiriin. Jätevesilietteellä on huono imago. Siihen kohdistuu ennakkoluuloja ja asenteita jo johtuen sen alkuperästä. Laadullisesti puhutaan paljon myös lääkejäämistä ja mikromuoveista. Ne ovat haasteita, jotka on ratkaistava, että tämäkin tärkeä jae saadaan hyödynnettyä sille sopiviin kohteisiin. 

Kun esimerkiksi kaikki Suomen kasvintuotannon tarvitsema fosfori olisi mahdollista saada kierrätetyistä materiaaleista, miksi enää käytetään uusiutumattomia fosforivarantoja? Miten saataisi aikaan tilanne, jossa kaikissa tuotantomuodoissa käytettäisi orgaanisia kierrätyslannoitteita mineraalilannoitteiden rinnalla tuomassa oman pitkäkestoisenkin ravinnesisältönsä ja orgaanisen aineksen hyödyt pellolle ja mineraalilannoitteella tuotaisi kokonaisuuteen vain liukoisten ravinteiden määrän ja keskinäisten suhteiden hienosäätöä? 

On koittanut aika siirtyä uralla eteenpäin uusien haasteiden pariin. Annan kierrätyslannoitteiden kehityksen viestikapulan eteenpäin uusille tekijöille. Jatkakaa biokiertotalouden kehittämistä, jotta kierrätyslannoitteista saadaan kasvintuotantoon uusi normaali. 

Johanna Boberg 

Kysy lisää: 

Ari-Pekka Hongisto 

Toimitusjohtaja, kiertotalousasiantuntija

+358 40 358 0077
Kiertokasvu, Ruthon Group Oy
www.kiertokasvu.fi 

Arkisto

© Kiertokasvu, Ruthon Group | Produced by Medita & Preoni & Family Creatives

Kiertokasvu Ruthon Group