BLOGI Johanna Boberg: ”Omavaraisuuden tärkeys korostuu globaalissa kriisitilanteessa”

maalis 18, 2020

Viime päivien tapahtumat ovat herättäneet meidät kaikki ajattelemaan, millainen merkitys on huoltovarmuudella ja omavaraisuuden turvaamisella meille jokaiselle. Saammeko tuotettua ruokaa pöytiin muista maista ja globaaleista kriiseistä, kuten koronaviruksesta riippumattomina? Lopulta kotimaisen ruoantuotannon menestyminen on täysin kiinni kuluttajien ostovalinnoista. Jos alkutuotannollamme ei ole kuluttajien tukea joka päivä, ei tilannetta pysty enää korjaamaan kriisin iskiessä kohdalle.

Ruokaomavaraisuus vaatii elinvoimaista ja taloudellisesti toimeentulevaa maataloustuotantoa. Mahdollisimman tehokas kiertotalous vähentää tarvetta uusille ulkopuolelta tuotaville panoksille, jolloin toiminnot eivät häiriinny niin herkästi sen mukaan, kulkevatko materiaalivirrat maapallon eri puolilta katkoitta.


Tehotuotannosta luonnolliseen kiertotalouteen

Vuosikymmeniä jatkunut maatalouden tehotuotanto on köyhdyttänyt maaperää merkittävällä tavalla. Samaan aikaa sään ääri-ilmiöt ovat voimistuneet. Lisäksi tietoisuus on kasvanut ehtyvistä uusiutumattomista luonnonvaroista mineraalilannoitteiden raaka-aineena, jotka ovat olleet maatalouden tehotuotannon perusta. Tämä johtaa väistämättä toimintamallien ja arvopohjan muutokseen, johon me Kiertokasvussa haluamme osaltamme tuoda ratkaisuja.

Ekologisesti kestävällä pohjalla olevaan alkutuotantoon ja koko elintarvikeketjuun kuuluu paikallisten resurssien hyödyntäminen. Orgaanisten jäte- ja sivuvirtojen huolellisella ja pitkälle mietityllä kierrätyksellä nuo jakeet olisi mahdollista jalostaa laadukkaiksi lannoitteiksi alkutuotantoon.

Omavaraisuus maataloudessa ei ole uusi keksintö. Vielä 1900-luvun puolivälissä kotimainen maatalous toimi hyvinkin omavaraisesti ja materiaalien kierrätys ja uusiokäyttö oli arkipäivää. Tavallaan nyt puhutaan paluusta vanhaan ja toimintamallia kuvaamaan on tullut uutena terminä kiertotalous.


Maanviljely on hyvä termi, koska se korostaa maaperästä
huolehtimisen tärkeyttä

Vaikka kasvien juuret eivät näykään silmiimme maan päällä, ne ovat kasvien hyvinvoinnille ja kasvulle elintärkeät. Jotta kasvi voisi hyvin, kasvaisi ja muuntaisi auringon energiaa orgaaniseksi massaksi itseensä ja siten meidän kaikkien eliöiden elinehdoksi ravinnonlähteenä, kasvin juurien on voitava hyvin. Tämä edellyttää maaperän rakenteen ja olosuhteiden tasapainoa. Muuten veden ja ravinteiden otto häiriintyy tai estyy kokonaan ja kasvi ei pärjää.

Luonnon normaalissa kiertokulussa kasvit kasvavat auringon energian, ilman hiilidioksidin, maaperän ravinteiden ja veden voimin. Ne kasvavat itselleen luontaisen ajan, oli se sitten yksi kuukausi tai jopa satoja vuosia, ja tuon ajan päätteeksi ne päätyvät maatumaan takaisin kasvupaikalleen, jos eivät ole tulleet syödyksi jo aikaisemmin. Alueella elävät eläimet jättävät maaperään maatumaan ulosteensa ja lopulta ruhonsa. Orgaaninen materiaali on ruokaa maaperän pieneliöille ja mikrobeille, jotka vapauttavat siitä kasveille ravinteita ja ylläpitävät maan mururakennetta tuottamiensa eritteiden ansiosta.

Ihmisen muokkaamassa ympäristössä tämä luonnon normaali kiertokulku ei enää toimi samalla tavalla, sillä kasvien tuottama sato korjataan pelloilta pois ihmisten ja eläinten ruoaksi ja kasvien ja tuotantoeläinten mukana orgaaninen aines ja ravinteet kulkeutuvat usein kauas alkuperäisestä tuotantoalueesta.


Maaperämikrobien hyvinvoinnissa maan kasvukunnon avaimet

Ravinteita lisätään tavanomaisesti peltomaahan mineraalilannoitteina ja tällä saadaan tyydytettyä kasvien ravinnetarpeet, mutta jos poistunutta orgaanista ainesta ei saada palautettua maaperään, orgaanisen aineksen määrä jatkuvasti vähenee pellossa, maaperämikrobien elämä käy vaikeaksi ja maan rakenne kärsii.

Kun huolehdimme terveestä elävästä maaperästä, mahdollistamme kasveille ja maaperän mikrobeille luonnolliset kasvuolot ja huolehdimme samalla ympäristön hyvinvoinnista. Vähennämme turhaa energiankulutusta mineraalilannoitteiden tuottamiseen ja kuljettamiseen ympäri maailmaa, kun voimme kierrättää Suomessa syntyvien kasvi- ja eläinperäisten biomassojen orgaanisen ravinteikkaan biomassan takaisin viljelymaan hyvinvointia tukemaan ja tuomaan mikrobeille ja kasveille ravintoa.


Kasvien tarvitsemat ravinteet saatavilla kierrätysbiomassoista

Jotta ruoantuotantomme olisi kestävällä pohjalla, täytyy meidän saada aikaan mahdollisimman suljettu ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierto. Tämä täytyy huomioida ketjun jokaisessa vaiheessa, jotta materiaalin laatu pysyisi riittävän hyvänä kierrätystä varten.

Orgaanisen kierrätyslannoitteen ravinnesisältö ei tietenkään ole yhdentekevää, ja juuri siihen olemme Kiertokasvussa pureutumassa. Kaikki mitä kasvit tarvitsevat, löytyy kyllä kierrätysbiomassoista, kun koko tuotanto- ja jätteenkäsittelyketjussa pidetään alusta asti mielessä materiaalin kierto ja lopputuotteiden laatu.

 

Ota yhteyttä!

Johanna Boberg
Kehityspäällikkö, Kiertokasvu

johanna.boberg@kiertokasvu.fi
www.kiertokasvu.fi