”On ollut ilahduttavaa huomata, kuinka paljon kiinnostusta uusi liiketoimintakonseptimme on herättänyt asiakkaiden ja sidosryhmien keskuudessa kautta Suomen, ja kuinka ajankohtaisten asioiden ympärillä toimimmekaan. Olemme tästä erittäin kiitollisia jo nyt, vaikka Kiertokasvun tarina on vasta alussa.
Kiertotalouden näkökulmasta oli ilahduttavaa lukea myös Antti Rinteen hallitusohjelman kirjauksia. Hallitusohjelman johdannosta poimittua: ”2020-luvun maailma tarvitsee edelläkävijöitä. Ekologisesti kestävä Suomi näyttää tietä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.”– ”Luonnonvarojen käyttö on suhteutettava kestävän kehityksen tavoitteisiin.” Hallitusohjelma lupaa myös ”lisäpanostuksia erityisesti biotalouden, kiertotalouden, puhtaan teknologian ratkaisujen sekä päästöttömien energiatuotantomuotojen kehittämiseksi ja markkinoille saattamiseksi”. Nämä linjaukset ovat kuin suoraan Kiertokasvun toimintastrategiasta ja toiminnalle asetetuista tavoitteista.
Kiertotaloustavoitteet muuttumassa teoiksi
Nämä hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet alkoivat saada konkretiaa 17.9.2019 julkaistun budjettiriihen toimeenpanosuunnitelman myötä. Budjettiriihessä päätettiin muun muassa tukea kertaluonteisesti maatalouden biokaasu- ja lannankäsittelyinvestointeja yhteensä 7,5 miljoonalla eurolla vuosina 2020 ja 2021. Lisäksi ravinteiden kierrätyksen kärkihankkeisiin osoitetaan 6,3 miljoonaa euroa vuosina 2020–2022.
Maataloussektori on itsessään sekä suurin lannoitevalmisteiden käyttäjä että kierrätysravinteiden ja kierrätysravinneraaka-aineiden tuottaja. Maatalouden sivutuotevirtojen sisältämä energiapotentiaali yhdistettynä kierrätyslannoiteraaka-ainepohjaan luo mahdollisuuden synnyttää ekologisesti kestäviä alueellisia kokonaisratkaisuja, joilla samalla parannetaan energia- ja ravinneomavaraisuutta. Meillä on ilo ja kunnia olla tuomassa oma osamme ja osaamisemme tukemaan näitä kestävän kehityksen strategian mukaisia ratkaisuja. Ratkaisuja, joita tuotetaan pitkäjänteisellä työllä ja sitoutumisella sekä suurella intohimolla.
Biokaasun tuotannossa huomattava potentiaali
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n mukaan Suomessa esimerkiksi muodostuu lantaa noin 17,3 miljoonaa tonnia ja ylijäämänurmia 1,5 miljoonaa tonnia sisältäen lähes 83 000 tonnia typpeä ja 22 000 tonnia fosforia. Maatalousmassojen biokaasupotentiaali on varsin merkittävä, luokkaa 4 TWh. Esimerkiksi liikennepolttoaineeksi jalostettuna tämä energiamäärä vastaisi lähes kymmentä prosenttia Suomen tieliikenteen energian tarpeesta. Tilastokeskuksen vuoden 2018 arviossa biokaasun tuotantopotentiaaliin verrattuna nykyinen tuotanto on vain noin 7 prosenttia kokonaispotentiaalista. Biokaasun tuotantoa voitaisiinkin huomattavasti nostaa erityisesti maaseudulla.
Palvelukonseptimme räätälöidyt kokonaispalveluratkaisut tarjoavat eri asiakasryhmille mahdollisuuden keskittyä omiin ydinliiketoimintoihinsa. Kiertokasvu tarjoaa olemassa oleviin resursseihin täydentäviä asiantuntija- ja urakointipalveluita. Asiakkaalle tuotettavat lisäarvopalvelut sisältävät pääosin orgaanisten jätteiden ja sivutuotevirtojen kokonaishallinnan. Tähän kuuluvat esimerkiksi käsittelyratkaisut, tutkimus- ja tuotekehitys, lopputuotteiden tuotteistaminen, markkinointi sekä laadunhallinta, jotka tuotetaan oman asiantuntijaorganisaation ja laajan yhteistyökumppaniverkoston avulla läpinäkyvästi ja kustannustehokkaasti.”
Kysy lisää:
Ari-Pekka Hongisto
Toimitusjohtaja, kiertotalousasiantuntija
ari-pekka.hongisto@kiertokasvu.fi
+358 40 358 0077
Kiertokasvu, Ruthon Group Oy
www.kiertokasvu.fi